Kukamitähäh

Tämä on ensisijaisesti oma treenipäiväkirjani, johon kirjaan etenemisen (ja takapakit) triathloniin ja muihin kotkotuksiin valmentautuessani.

lauantai 18. maaliskuuta 2017

Sulo Vilén kävi messuilla säästämässä

Kevään vakio-ohjelmaan kuuluu GoExpo -messut ja niinpä tänään oli taas sen aika. Oikeastaan itseä kiinnostaa siellä ainoastaan fillariosasto, golf ja kalastus saatikka fitness ei niinkään. Tosin Catch a fish -tarjoukset olisi voinut käydä tsekkaamassa...

Tri-fillari (tai siis runko ja kiekot) tuli juuri ostettua eli nyt oli kiikarissa ainoastaan rätei ja lumpui, eli ainakin kevyempi takki kevään cycloiluihin. Tosin, aivan ensimmäisenä päädyin Kivenlahden pyörähuollon osastolle ja siellähän piti antaa palautetta siitä, kuinka heitä ei kiinnostanut myydä mulle sellaista fillaria, josta olin kiinnostunut, vaan ainoastaan päästä eroon sellaisesta, joka heillä sattui hyllyssä olemaan. Tosi sääli, koska mielelläni kotimaisia kivijalkakauppoja kannattaisin, mutta jos kaupanteko ei kiinnosta niin ei sitten. Tuhatlappuset menevät siis muuhun osoitteeseen. Vastaavasti pitää kehua saksalaista Edelradia (mm. vastaus sähköpostiin perjantai-iltana parissa minuutissa kun takaisinsoittoa Kivenlahdesta sai odottaa viikon) ja brittiläistä Winstanleys bikesia, kumpikin toimi kuin junan vessa. Ja alennukset oli kohdillaan.

Mutta messuilta, sieltä tarttui mukaan takki ja tuuliliivi, molemmat Velo & Oxygenin osastolta. Naisten yläosat on kamalan kittanoita rintamalinjan kohdalta, joten miesten takki piti ostaa. Liivi on naisten mallia ja istuu päälle riittävän hyvin.



Kaukomaran viimevuotisten kokemusten innoittamana ostin myös Sealskinsin vedenpitävät hanskat. Näissä on varsin veikeä ominaisuus: valot! Näkyy päällä tuossa toisessa hanskassa. Kaupungissa ajellessa on usein kaivannut vilkkuja kääntymisaikeita kanssakulkijoille selventämään ja tässähän ne tuli kaupan päälle. Nuo valot siis saa myös vilkkumaan, kahdella eri nopeudella. 

  

Heräteostoksena mukaan lähti vielä Compressportin pitkät juoksusukat ja fillarisukat. Ja tietty lakua, messut ei ole messut ilman metrilakua.



Tuttujakin tuli tavattua, mukavaa. Pikaiseen kipitin läpi myös hepostelualueen, mutta jotenkin tunsin olevani vieraalla maalla. Poliisiheppojen osaston kävin tsekkaamassa kuitenkin ja kovasti sympaattiset miniaasit ja alpakat. Alpakkasukat piti vielä ihan kannatuksen vuoksi ostaa ja ovatkin oikein mukavat ja lämpimät.

Mainiot miniaasit, ei kerenneet seurustella kun oli heinää mihin keskittyä.

Sukkalanka-aines.
Viimeisenä ohjelmanumerona oli vuoden eka ilmo eli Pirkan pyöräilyyn ilmoittautuminen, silkkaa säästöä sekin messuhinnalla. Osastolla oli kauhean mukava vanhempi herra, jonka kanssa tuli turistua pidempi tovi. On kuulemma ollut järjestelyhommissa 40 vuotta, eli hattu, tai siis kypärä päästä.

Liikuntahommat on viime viikot olleet jokseenkin vaatimattomat (työreissut, unettomuus ym. kootut selitykset) mutta olen JUOSSUT!!! Jo useampaan otteeseen, viiden minuutin pätkiä kerrallaan eikä vielä ainakaan ole kantapäätakapakkia tullut. Kyynel melkein tuli silmään kun viimeksi tiistaina iltapimeässä viimassa painelin menemään Turmion kätilöitten tahtiin, ai että! 




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti