Kukamitähäh

Treenipäiväkirjasta tuli sairauskertomus, mutta toivottavasti vain toviksi. Tri-hommat on edelleen ohjelmassa aina kun olotila sen sallii.

sunnuntai 8. marraskuuta 2015

Eka treeniviikko ja heti munilleen!

Tai no, ei nyt kokonaan sentään, mutta pientä mokaa heti kärkeen. Mutta ei se mitään, koska moka on lahja ja kuinkas sitä muuten ottaisi opikseen.

Nyt oli siis ensimmäinen lukujärjestyksellinen treeniviikko pienen tauon jälkeen. Ja näin se meni:

Ma: Levolla on aina hyvä aloittaa, hötkyily on pahasta.

Ti: 0:30/10 km fillarointi salille + 0:45 liikkuvuustunti + 0:30/10km fillarointi kotiin.

Ke: Ja sitten se moka. Keskiviikkona ja torstaina osallistuin tolkuttoman mielenkiintoisille liikuntalääketieteen päiville. Ohjelmasta olin toki nähnyt, että keskiviikon ohjelma ulottuisi aina alkuiltaan saakka, mutta en puupäänä älynnyt ottaa iltapäiväeväitä mukaan. Nimittäin kun kotiin ehdin ja nälkäisenä vihdoin sain murua rinnan alle, en ehtinyt sulatella sitä niin, että olisin ehtinyt juoksemaan ennen illan saunavuoroa - josta ei luonnollisesti tingitä. Vähän täydemmällä kuvulla onneksi onnistui tunnin rivakka kävelylenkki, koska happea oli joka tapauksessa pakko saada ja samalla sulatella päivän antia.

To: Pitkästä aikaa kunnon uintitreeni 0:57/2km. Hiukan jänskätti miten koko vuoden reistaillut toinen olkapää treeniin suhtautuu. Yritin kieli keskellä suuta keskittyä oikeaan käsivetotekniikkaan ja niinpä suurempia ongelmia ei tullut. Ettei olisi peräti tuntunut olka vähän paremmalle treenin jälkeen kuin ennen sitä. Liike on lääke, MOT.

Pe: Perinteinen eli fillarilla Meilahteen ja siellä Heltrin kuntopiiri. Kuun vaihde toi taas 10 sekuntia lisää per liike ja nyt mentiin 50 sekuntia työtä + 8 sekuntia vaihtoon -rytmityksellä, 3 kierrosta ja jokaisessa taisi olla parisenkymmentä liikettä. Tiesi taas tehneensä.

La: Hurautin hiukan etuajassa isänpäivän viettoon ja samalla reissulla tuli tehtyä 1:13/8,3km sauvakävelylenkki. Ilmesesti jossain yläilmoissa on päätetty, että kun olen Sauvossa ja lähden siellä tekemään jotakin urheiluun viittaavaa niin taivaan hanat aukeavat. Eli teidoksi vaan sinne, että jos on kunnon sadekuurolle tarvetta, niin kutsukaa minut vaan paikalle urheilemaan ja avot alkaa vettä tulla.

Su: Vettä tuli myös sunnuntaina koti-Helsingissä ja sinne sekaan oli mentävä polkaisemaan 2:13/41,6km:n cyclolenkki. Sen verran myöhään tuli lähdettyä liikkeelle, että valot olivat loppulenkistä tarpeen. Metsä-, joki- ja merimaisemissa ei kyllä vesisade  ja harmaus haitanneet yhtään, niin hyvää teki saada happea. Fillari oli lenkin jälkeen ravalla kuorrutettu ja jollakin konstilla se piti kerrostalo-olosuhteissa saada puhtaaksi. Ei siis muuta kuin suihkuun, fillari ensin ja minä kakkosvuorossa.

Hyvin mahtuu!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti