Tuli sitten yksi pakkolepoviikko tähän väliin. Varoitus, että seuraa (juonipaljastusten sijaan) mainintoja ruumiintoiminnoista eli herkkänahkaiset jättäkööt lukemisen tähän.
Viikon 4 sunnuntain vatsakivut rauhoittuivat pariksi päiväksi palatakseen jälleen. Tiistaina menin ohjelman mukaisesti tekemään salille reilun puolentoista tunnin PK-spinningin ja siihen pienen kuntopiirin päälle. Mahaa sattui mutta treeni kulki silti suht mukavasti. Suihkussa olo oli jotenkin ihmeen ahdistava ja saunassa sai oltua vaan pari minuuttia. Ei hyvä. Seuraavana aamuna luovutin suosiolla ja totesin että huilataan nyt sitten. Edelleenkään ei ilmaantunut niitä pahimpia oireita, oksentelua tai ripulia, mutta kivut, väsymys, ruokahaluttomuus ja turvotus vaivasivat sitten senkin edestä.
Keskiviikko meni enimmäkseen torkkuessa. Torstaina jo hiukan tuli töitä tehtyä ja perjantai oli kotitoimistopäivä. Työmaalta kehotettiin pysymään poissa, ongelma kun ei tuntunut siellä laantuvan vaan sairastuneitten määrä senkun kasvoi. Itse totesin moneen muuhun verrattuna pääseväni melko pienin oirein eli aika tiukka vastustus kropassa ilmeisesti oli päällä.
Lauantaina olikin eksoottista liikkua neljän seinän ulkopuolelle kolmen kotona homehdutun päivän jälkeen oikein kauppareissun verran. Tänään sunnuntaina olo oli jo niin mainio, että kävelin salille, tein tunnin PK-spinningin ja vajaan vartin voimatreenin ja kävelin takaisin kotiin. Tuntui erittäin hyvälle, joten lepo on tehnyt tehtävänsä.
Koska tämä viikko meni ns. harakoille teen ensi viikolla ne treenit, jotka olisi pitänyt tehdä jo tällä viikolla, joten nyt ollaan viikko jäljessä alkuperäisestä suunnitelmasta. Kroppaansa lienee kuitenkin järkevä kuunnella ja mielummin huilia pari ylimääräistä päivää, kuin jäädä sitten johonkin sairastamiskierteeseen useammaksi viikoksi. Ei se kokonaisuus tähän kaadu. Ja onpahan tullut luettua paljon - lempipuuhaa sekin - kun juuri mitään muuta ei ole voinut tehdä. Nyt on menossa Haruki Murakamin Suuri lammasseikkailu, varsin mainio, joskin melko erikoinen kirja. Murakamin teoksista ensimmäisenä tuli luettua opus Mistä puhun kun puhun juoksemisesta, suositeltavaa luettavaa kaikille juoksijoille ja miksei muillekin kestävyysurheilijoille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti