Näin kisojen jälkeisenä alku-off-seasonina (kuulostaapas huvittavalle tällaisen kuntorämpijän yhteydessä) on hauskaa kun voi tehdä liikunnan suhteen mitä lystää. Ei ole ohjelmaa jota seurata kellon ja sykelukeman tarkkuudella, vaan voi päästellä menemään mitä mieleen juolahtaa. Liikkuminen ei kuitenkaan ole määrien suhteen laskenut vaan on pysynyt lähes samoissa kuin kesäkaudella. Vakio-ohjelmaksi syys-lokakuussa on muodostunut kutakuinkin seuraavanlainen liikunnan sekakäyttäjän viikkorytmi:
ma: lepo tai jotain palauttavaa puuhastelua
ti: seuran uintitreeni
ke: cross training -tunti (ihanan rankkaa, taju meinaa välillä lähteä)
to: kävely-/juoksuharjoittelua tai spinningiä
pe: Aaltosen aerobic-tunti eli seuran 1,5 tunnin kuntopiiri
la: pitkä pyörälenkki
su: tästä päivästä lähtien (tähän mennessä en ole joutanut) seuran toinen uintitreeni
Pikkuhiljaa pitäisi varmaan tämä ylimenokausikin jotenkin järkevöittää laadun suhteen, eli kääntynen asiassa taas asiantuntijan puoleen.
Selkä-/jalkaongelmat jatkuvat edelleen niin, että kivutonta kävelyä ja juoksua edelleen varovasti opettelen. Istuminen ja seisominen on edelleen paikoitellen kovin hankalaa ja tilannetta huonontavaa, joten sen vuoksi onkin lääkärin kanssa tehty myös suunnitelmia kuntoutuksen seuraavan vaiheen osalta. Jos voisi vaihtaa toimistotyöt (joita voi käytännössä tehdä vain istuen ja seisten) hommiin, joissa voi liikkua - mieluiten enimmäkseen pyöräillen, uiden ja lihaskuntoillen - ja levätä päivät pääksytysten oman tuntemusten mukaan niin se saattaisi olla ratkaisu ongelmien vähentämiseksi. Eli jos sellaisia hommia on tarjolla niin just let me know!
Mikä on ollut suorastaan taivaallista on aina näille päiville asti jatkuneet uskomattoman ihanat syksyisen kauniit pyöräilysäät! Noin satasen lenkki on tullut kerran viikossa ajettua ja voi että on ollut mukavaa nauttia upeista syysmaisemista ja raikkaasta ilmasta. Eilen ajoin 114 kilometrin lenkuran kahville Porvooseen ja tässä muutamia haja-ajatus ja huomio syksyn ehkä viimeiseltä pidemmältä maantiekruisailulta:
- Fillarin selästä pääsee näkemään maisemat ja vuodenaikojen vaihtumisen läheltä ja rauhassa, mutta toisaalta esim. kävelyyn verrattuna mukavan rivakkaan tahtiin. Kyllä osaa pääkaupunkiseudun lähistölläkin olla kauniita paikkoja!
- Fillaristien suosimilla semihäveliäillä bio break -paikoilla saattaa olla hämmentäviä ruuhkatilanteita. No, kukin vuorollaan...
- Porvoon vanhassa kaupungissa on kuin ulkomailla kävisi: vanhat talot muistuttavat Keski-Euroopasta ja valtakielet tuntuvat olevan ruotsi ja venäjä. Ei siis mitään uutta pariin sataan vuoteen.
- Terassikelit vielä lähellä lokakuun puoliväliä, arvostan!
- Pyörälenkin kohokohta on luonnollisesti kahvitauko ja Porvoon Fannyä erinomaisine baakelsseineen voin suositella lämpimästi.
 |
| Pyörilijäystävällinen Fanny ja aurinkoinen terassinsa |
- Porvoon yllä pyöri hanhiparvi, jolla selkeästikin oli navigaattori rikki. Eivät saaneet päätettyä mihin suuntaan muuttavat ja kaakatus oli sen mukainen.
- Hirvenmetsästys alkoi lauantaina ja ekat jahtimiehet koirineen tuli bongattua. Onneksi tuli laitettua värikästä päälle ja fillarikin erottuu melko räikeästi maisemasta eli ei tullut rastas ammutuksi hirvenä.
- Lähellä Nikkilää oli sattua hiirikolari. Toivottavasti jyrsijä pääsi hengissä autojen välistä tien toiselle puolelle eikä päätynyt lättänäksi kuten Tom & Jerryssä on tapana.
- Tuulella on uskomaton vaikutus vauhtiin kun yksin ajelee. Menomatkan pienessä myötätuulessa oli huimaa ajella pitkiä pätkiä PK-sykkeillä yli kolmeakymppiä, kun taas paluun pieni vastatuuli (ja mäkisempi maasto) pudotti vauhtia heti radikaalisti. Vaan miksipä kiirehtiä turhaan kun maisemissa riittää nautittavaa.
- Lajitovereita ei enää montaa ollut liikkeellä, mutta iloiset morjenstelut on aina yhtä mukavia.
- Maantiepyöräily on Suomessa edelleen kovin miehinen laji. Naisia on koko kesän aikana vastaantulijoista ollut ihan muutama ja yksin ajaen ei senkään vertaa. Kuulun siis marginaalin marginaaliin.
- Ja hämmästyksistä suurin: koko kautena ei ole sattunut yhden ainutta rengasrikkoa!!! Ja noilla samoilla sisägummeilla tuli ajettua pitkä siivu jo viime kaudella. Nyt kuulen jo mielessäni kuinka kohta parvekkeelta kajahtaa tuplaräjähdys...
- Varjot pitenee ja syksy saa, mutta saakoot, kun on takana niin mahtava pyöräilykausi uusine TT-pyörineen ja rikottuine omine ennätyksineen. Uutta kautta odotellessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti