Palauttelun kautta uuteen nousuun

Joroisten jälkeen palauttelu ja seuraavia koitoksia kohtaan valmistautuminen on sujunut tälviisiin, just jetsulleen ohjelman mukaisesti:

Ma: 0:32/1,2 km rauhallista polskintaa stadikalla
Ti: 0:30/1,2 km uintia + 0:32 vesijuoksua stadikalla
Ke: Cyclolenkki PK:ta 1:58/35,36 km
To: Juoksu (0:24/3,75 km) salille + 0:35 punttitreeni + juoksu (0:25/3,6 km) kotiin
Pe: 1:28/3 km uintia + 0:45 vesijuoksua stadikalla
La: Aamupäivällä 1:26/36 km PK-fillarointia maantiepyörällä, sisälsi muutamia lyhyitä, reippaita vetoja. Illalla 0:45/7,9 km PK-juoksua, lopussa muutama lyhyt veto.
Su: 2:00/37,5 km PK:ta cyclolla + heti perään 2:03/18 km juoksua, nousevilla sykkeillä. Viimeinen puolituntinen oli jo suht tiukka.

On ollut kerrassaan mukava treeniviikko, varsinkin kun on ensimmäisen kerran noin vuoteen saanut nukuttua kunnolla. On siis ollut mistä ammentaa. Jottei olisi kuitenkaan ollut liian helppoa, niin ainahan sitä jostain kohtaa pitää myös sattua. Jo muutaman viikon reistaillut oikea kämmen äityi niin pahaksi, että piti mennä doktorille ja käsi syynättiin ultralla. Mitään hälyttävää, edes nesterakkulaa ei löytynyt, möykky on jotain muuta mystistä turvotusta. Pitää vielä tovi seurata ja kokeilla yhtä uutta kipugeeliä ja sitten jos ei tokene, niin pitää varmaan sitä amputaatiota harkita. Toinen jännä uusi juttu oli lauantain juoksulenkillä ilmaantunut äkäinen pain in the ass, siinä terveemmässä eli oikeanpuoleisessa perskannikassa. Takareiden yläosa on jo äkäillyt jonkun aikaa, lienee seurausta vasemman vammaispuolen aiheuttamasta virheasennosta, mutta nyt siis äkämöityi eeppisiin mittasuhteisiin laajemmalla alueella. Sunnuntain supersetin vedin läpi silkalla tahdonvoimalla, mutta  het maanantaiaamusta täytyy rimpauttaa aikaa hierojamestarille, tämä kiristys kun ei nyt tunnu kotikonstein tokenevan.

Tässä itsekin kesälomaillessa on saanut koko ajan ympäriltä kuulla narinaa tämänvuotisista huonoista kesäsäistä. Juu, onhan se mukavaa, että aurinko paistaa eikä koko ajan sada kaatamalla, mutta liikunnan saralla ainakin löytää tekemistä kelistä riippumatta. Ja dekkareita voi lukea kelillä kuin kelillä. Stadikallakin on ollut siedettävä määrä ihmisiä, kun vettä on vihmonut ja boforeita riittänyt. Altaan vesi se kuitenkin on aina yhtä mukavan lämmintä. Ja tänään ilma fillaroinnille ja juoksulle oli mitä mainioin: lämmintä just passeli +18, vettä ei satanut iltapäivällä kuin hetkittäin hiukan vihmoen (viilentää mukavasti juostessa) ja iltaa & lenkin loppua kohden aurinko alkoi paistaa. Ja jos harmaus alkaakin ahdistaa, niin siitä pääsee aina sillä, että laittaa onnellisuuslasit päähän: heti näyttää kaikki paljon valoisammalle!

Onnellisuuslasit