Vuoden vika ja eka

Liikuntavuosi 2015 päättyi hyytävän kylmään sauvakävelylenkkiin uudenvuodenaattona. Pakkasta ei paljon ollut, mutta mereltä puhaltava tuuli ja hivenen liian ohut vaatetus saivat etenkin pään ja reidet jäähän. Mikähän siinäkin muuten on, että kintuista palelee eniten ne osat, joissa on paksuin rasvakerros?

Lenkki jäi peräti tuntia suunniteltua lyhyemmäksi (1:33/9,8km). Syynä ei ollut pelkästään tuo hyydyttävä kylmyys, vaan myös se, että töistätulon ja rakettimayhemin alkamisen väliin ei jäänyt kuin tuo vajaan parin tunnin rako. Sen verran turvallisuushakuiseksi sitä on tullut, ettei rakettien sekaan ole hinkua, varsinkaan ilman suojalaseja. Vaikka lenkki jäi lyhyeksi, niin loppu oli komea: jo puoli kuuden maissa (tsot-tsot!) Kalasataman suunnalla alkoi kunnon järjestetty ilotulitus. Kuka lie ollut tuon takana. Joka tapauksessa antoi juhlavan sävyn vuoden viimeiselle treenille.

Uuden uljaan treenivuoden 2016 sai kunnian avata parin tunnin ja reilun kolmenkympin cyclolenkki keskuspuistossa ja jokivarsimaisemissa. Pidempäänkin olisi muuten ajellut (3 tuntia luki treeniohjelmassa), mutta tällä kertaa jäätyivät kädet ja juomat pulloihin. Onneksi Teräsmies oli jalo ja lainasi omia hanskojaan ja pelasti näpit irtoamisjäätymiskuoliolta.

Lenkillä oli myös alla tuliterät Schwalben Marathon Winterit ja hyvin rullasivat ja pitivät! 

Kun liikunnasta on tullut elämäntapa ei onneksi tarvitse tehdä mitään "nytkylläalankäydäsalilla!" -tyyppisiä uudenvuodenlupauksia. Kun ei koskaan lopeta, niin ei tarvitse uudestaan aloittaakaan. 

Erinomaista treenivuotta kaikille tri-nisteille ja muille liikkujille!

Uusi vuosi, uudet renkaat ja hyvin rullaa vuosi käyntiin!