HelTrin luksuslomaraportti

Talviloma ja Heltrin leirireissu Espanjan Torreviejaan, mikä mainio yhdistelmä. Leiri ylitti odotukset monella tapaa ja oli ehdottomasti parannettu versio viimevuotisesta. Paikan päällä järjestelyistä (majoitus, kuljetukset, sapuskat, hieroja...) vastasi Kimmo Kyttälän AthletiQ. Jos suunnittelet treenireissua porukalla Espanjan lämpöön, niin kannattaa tsekata AthletiQin tarjonta, sen verran hyvin kaikki toimi.

Lauantai 8.4., matkapäivä
Sika-aikaisin aamulla lentokentälle ja siellä kohdattiin jo osa iloisesta reissuporukasta. Lennot oli Frankfurtin kautta ja siellä oli useampi tunti aikaa luuhata kentällä, tosin suurin osa ajasta meni ateriointiin liittyvissä toimissa. Illansuussa saavuttiin Alicanteen (Palmuja! Aurinkoa! Lämpöä!) ja kentällä meitä oltiin vastassa parilla autolla. Hurautus Torreviejan kupeeseen residenssiin, joka osoittautui mainioksi privaatticasaksi, jossa saimme keskenämme temmeltää. Alakerrassa oli 2-4 hengen huoneistot, joissa majailtiin ja yläkerrassa asui saksalainen vanhempi omistajapariskunta. 

Casalle aamiaiset ja iltaruuat tulivat paikallisesta ravintolasta. Taso hiukan vaihteli ja kasvissyöjät saivat vähän nihkeästi sopivaa evästä. Suomalaisittain katastrofi oli käsillä parina aamuna, kun kahvi oli loppu! No, tietänevät ensi kerralla, että tälle porukalle tsufeeta (kofeiinillista) pitää olla tarjolla aina ja paljon.

Vuokrafillarit oli tuotu paikalle valmiiksi ja ei tarvinnut kuin ruuvata omat polkimet ja satula paikalleen. Iloisen keltainen BH oli ihan käypä peli, Ultegran osilla mutta hiilikuitu oli melko painavaa lajia. Se ilahdutti, että pienestä runkokoosta huolimatta mukaan mahtui myös isompi juomapullo.

Casa, meidän kämppä oikeassa kulmassa.

Pooli, taaempana syvempi allas, jossa pidettiin mm. volttikäännöskoulua (en oppinut).

Lomakulkuneuvo.

Su 9.4., eka treenipäivä
Sunnuntaina oli heti ns. luulot pois -treenipäivä. Osa harjoituksista tehtiin kahdessa tai kolmessa eri porukassa, kullekin sopivan vauhdin ja vaativuuden mukaan. Listassa on ne treenit, jotka itse tein leirin aikana (kahta avovesiuintia lukuunottamatta kaikki suunnitellut). 
- pyöräily 1:37 / 40,8 km
- allasuinti 1:00 / n. 1500 m
- pyöräily juoksupaikalle 0:15 / 5 km
- juoksu 1:06 / 8,5 km. 
- pyöräily kämpille 0:15 / 5 km

Juoksut tehtiin alueen yhden järven rantamaisemissa (käsittääkseni luonnonsuojelualuetta), melko kivikkoisella polulla/tiellä.

Allasuinnit tehtiin tällaisessa hallissa, joka oli vajaan puolen tunnin automatkan päässä kämpiltä. Vesi tosi lämmintä ja tässä koko allas meidän käytössä. (kuva by Petra K.)

Ma 10.4.
- allasuinti 1:00 / n. 1000m
- pyöräily 3:53 / 74,5 km
- lihaskuntoa ja -huoltoa 1:00 altaan reunalla.

Iloinen joukko mäellä

Taustalla hämmentävän turkoosi suolajärvi.

Alueella oli tolkuton määrä appelsiini- ja sitruunapuita, jotka notkuivat hedelmiä. Appelsiinipuuviljelmien ympärillä leijui mieletön jasmiinimainen makea tuoksu, sitruunapuiden lähettyvillä taas El Kakka eli ehta lannoite. Pyöräillessä kun aistii ympäristöään vahvasti myös nenän kautta.

Ti 11.4.
- pyöräily 5:56 / 121, 8 km
- heti perään juoksua 0:18 / 2,5 km

13%:nen mäki selätetty ja laelta löytyi maailman kaunein lippu.

Ke 12.4., lepopäivä
- pyöräily rantaan 0:20 / 5 km
- 0:34 avovesiuintitekniikkaa
- pyöräily kämpille 0:20 / 5 km

Vesi oli mukavan lämmintä, varmaan n. +18, koska pää tai jalkaterät ei jäätyneet.

Märkkäri mahtui vielä päälle

Vaihtopaikka dyynin yli vievän rappuviritelmän juurella

Koska aikaa oli hurautettiin taksilla pienellä porukalla yhteen lähikylistä pitkälle lounaalle. Paluumatkalla löydettiin yksi pyöräkauppa ja sieltä piti ostaa itselle perinteinen tuliainen eli paikallinen pyöräpaita (ja yhdet sukat & hiilidioksidipatruuna).

To 13.4.
- pyöräily 6:45 / 112 km

Tällä lenkillä kiivettiin yksi mäki Los Garresin kylän vieressä, pituutta n. 5 km ja ehkä maailmankaikkeuden huonoin "asfaltti". Jos otti nousu koville, niin alas meno se vasta kammottavaa olikin, irtokivien ja monttujen päällä taiteillen, jarrut punaisena. Toiminnanjohtaja Raatikainen runttasi mäkeä niin kovalla voimalla, että kotimatkan alkaessa fillarista putosi toinen kampi... 

Ansaitulla kaffepaussilla mäen juurella, kotimatka edessä.

Torstain illallinen oli vaihteeksi lähistön italialaisravintolassa, hyvät oli pizzat ja palanpainikkeet. Auringon laskettua kämpille köpöteltäessä ilmassa liiteli paljon lepakoita ja yksi pöllökin bongattiin.
Pitkäperjantai 14.4., triathlonpäivä
- pyöräily rantaan 0:24 / 5 km
- avovesiuinti 0:45
- pyöräily mutkan kautta juoksupaikalle 1:09 / 29 km
- juoksu järven rannassa 0:40 / n. 6 km (GPS ei toiminut)
- pyöräily kämpille 0:22 / 5 km

Päivän päätteeksi yksi leirin luksusjuttuja eli hieronta altaan reunalla 0:45. Tiiviissä kommuunissa kun oltiin, niin siinähän makasit hierontapöydällä pakarat paljaana ja muut toljotti aurinkotuoleissaan vieressä. HelTrissä mikään inhimillinen ei ole vierasta! Eikä tässä yhteydessä voi olla mainitsematta toiminnanjohtaja Raatikasta, joka teki kaikkensa leiriläisten eteen, mm. syötti hierottavalle samanaikaisesti jälkiruokaa ja punavii... ruokajuomaa, koska yhden herran hieronta sattui juuri illallisen ajalle - ja hieronta suoritettiin päivällispöydän vieressä.

Vaihtopaikka, huom. virallinen baywatch Kim etualalla (kuva by Ricardo M.)

Leirillä kerkesi myös rotvätä ja lukea dekkaria altaalla.

La 15.4., lepopäivä
- fillarointi rantaan 0:20 / 5 km
- avovesiuinti 0:34 / n. 1 km
- fillarointikämpille 0:20 / 5 km

Loppupäivä ankaraa rötväystä casalla. Illalla meille saapui odotettu vieras eli samalla alueella treenaava paratriathlonisti ja HelTrin edustusurheilija Liisa Lilja piipahti kertomassa kuulumisiaan ja HC-treenimetodejaan. Se 13%:nen mäki, joka itselle oli kova kiivettävä tiistaina: Liisa kertoi vedelleensä sitä (yhdellä) rullasuksella ylös tasatyönnöin, useaan kertaa peräjälkeen... Alaspaluu oli pitänyt tehdä autolla, muuten olisi saattanut olla jopa Liisalle liian kova vauhti. On se  hullun kova nainen treenaamaan!

Super-Liisa (kuva by Ricardo M.)

Lauantain ulkona tarjoiltu illallinen oli tavallista juhlavampi ja se sisälsi mm. pari pientä kokonaisena paistettua possua. Seurauksena taisi olla pari kasvissyöjäksi kääntynyttä. Viihdykettä tarjoili ruåtsalainen muusikko, joka esitti vallan mukavia biisejä illan ratoksi.

Su 16.4., triathlonpäivä
"Leikkimielinen" leirikisa samalla reitillä, jolla perjantaina harjoiteltiin. Uinti ja juoksureitti oli määritelty aikana ja pyöräily matkana.
- fillarointi rantaan 0:20 / 5 km
- avovesiuinti 0:20 / n. 750 m, oli melkoinen aallokko
- fillarointi 1:08 / 32,7 km. Yksin paahdoin menemään lähes koko matkan ja tuultahan piisasi, viimeisille kilometrille sain mukaan peesiin 3 muuta reippailijaa.
- juoksu 0:29 / 4,8 km
- pyöräily kämpille 0:20 / 5 km

Triathlon on totista hommaa! (kuva by Kaisa P.)

Se oli sitten leirin urheiluosuus siinä. Liikuntaa 8 päivän aikana tuli yhteensä:
- uintia pari tuntia altaassa ja hiukan reilut pari tuntia avovedessä
- 460 km pyöräilyä
- pari tuntia juoksua
- n. 4 tuntia lihashuoltoa (2 x hieronta ja venyttelyjä)
eli yhteensä n. 35 tuntia aktiviteetteja. Ihmeellisintä oli se, että kroppa kesti mukisematta kaikki treenit ilman mitään takapakkeja. Viime vuoden leiriin verrattuna oli jotenkin leppoisampi fiilis ja palautumiseen oli riittävästi aikaa. Iso osa tästä johtui varmaankin siitä, että saatiin olla casalla omissa oloissamme ja poolilla hengailu nyt vaan oli älyttömän leppoisaa ja rentouttavaa.

Viimeinen ilta meni haikeissa merkeissä ja hiukan tavallista pidempään iltaa istuessa. Maanantaina 17.4. laitettiin enää kamat kasaan ja otettiin viimeiset palauttavat pulikoinnit ja auringot casan altaalla. Osa kävi vielä meressä polskimassa. Puolita päivin alkoikin sitten jo kotimatka.

Porukka leirillä oli ihan supermahtava ja nauraa sai välillä vedet silmissä. Teitä kaikkia on kyllä jo ikävä. Erityissuperkiitos maailman parhaalle toiminnanjohtaja Raatikaiselle ja leirin maanmainioille valmentajille Petralle ja Kimille. Ja tietty Kimmolle, joka oli erinoimaiset puitteet meille järjestänyt. Ensi vuonna uudestaan, missä ikinä leiri sitten onkaan!

Parasta lomaseuraa!

Huomaa tyylikäs kassi. (kuva by Ricardo M.)